200X arki haltuun

Eilen ruokaostosreissulla Prismassa pisti silmään Lundbyn Gotland-kesähuvila lähes ilmaiseen 50 euron hintaan, joten pakkohan sellainen oli ostaa. Talo on kyllä tosi söpö ja tunnelmallinen. Kameralle ei ollut nyt jalustaa, joten pimeät kuvat eivät ole niin tarkkoja, mutta eiköhän näistä tunnelma välity… elokuinen ilta jossain järven rannalla?

Vaikka talo näyttää tosi kivalta, olen kyllä pettynyt sen laatuun. Kokosin eilen tämän talon lisäksi yhden Playmobil-rakennuksen, ja kyllä Lundby tuntui sen jälkeen tosi rimpulalta. Osia piti välillä jotenkin väkisin vääntää paikoilleen, ja koko ajan oli pelko, että jotain lohkeaa rikki. Esimerkiksi tuota suihkun saippuakoria en edes lopulta saanut kunnolla seinään kiinni, kun taas Playmobilia kootessa ei tarvinnut kuin tökkiä osat paikoilleen. Lasten leikeissä kyllä nopeasti varmaan jotain Lundbystä hajoaisi. Kauas on menty siitä laadusta, jota 80-luvun Lundby-taloissa tuntuu.

4- ja 7-vuotiaat lapset koeleikkivät vähän talolla, vaikka minua oikeastaan koko ajan pelotti paikkojen hajoaminen. Mutta leikkimistä vartenhan Lundby-talot on suunniteltu, joten… Lienevätkö muuten nämä tiukan näköiset herrat rakennustarkastajia:

Pannaan nyt tähän samaan pötköön loputkin löytyneet Lundby-aiheiset kuvat. Tässä joitain sekalaisia kalusteita muistutukseksi itsellekin, että mitä varastosta löytyy. Ensimmäisenä lapsuuteni nukkekodin keittiökalusteet, kuvattuna kylläkin edellisen postauksen serkkuni vanhassa talossa. Pöydän yksi jalka on ollut poikki niin kauan kuin muistan, mutta se ei ole leikkejä haitannut. Yläkaapeista yksi ovikin on irronnut, mutta pysyy näköjään paikallaan ilman saranoitakin.

Vihreän (vai onko tämä väri nyt avokado) suihkukaapin sain muistaakseni palkinnoksi “ei-ihan-kamalan-huonosti-menneestä” neuvolakäynnistä. Meillä on muuten nykyisessä 1:1 talossa ihan tämän saman värinen vessa samalta aikakaudelta kuin tämä suihku!

Uima-allas menneiltä vuosikymmeniltä lapsuudestani:

Aiemmin mainittu muutaman vuoden takainen Citymarketin alekori tarjosi myös tällaiset herkut, joille ei ole vielä paikkaa löytynyt, molemmilla seteillä on näköjään ollut hintaa 10 euroa. Kuvista näkyy ehkä vähän huonosti, mutta kyseessä on sinisellä kankaalla verhoillut tuolit ja ruokapöytä sekä punainen sohva ja nojatuoli sohvapöytineen.

Nämä viimeiset nojatuolit olen joskus ostanut kirppikseltä, eivätkä varmaankaan ole Lundbytä, mutta ne ovat muuten aika jännät. Ne ovat umpipuuta ja vaneria, ja ne on pinnoitettu tuollaiseksi plyyssisen näköiseksi jollain maalin tapaisella pinnoitteella. Kerää muuten pölyä aika hyvin tuo pinta, eikä sitä oikein voi pyyhkiäkään, ettei koko “verhoilu” lähde mukana…

Olisi kiva kuulla, mistä tällaiset tuolit voisivat olla kotoisin.

Tämä talo on serkkuni vanha, eli ilmeisestikin 80-lukulaista mallia. Nyt kuvia katsellessani huomasin, että tämähän taitaa olla ainakin melkein samanlainen, kuin edellisen postauksen muokattu talo oli alunperin, tällä on vaan leikitty vähän siistimmin.

Kaikki kuvissa näkyvät huonekalut (olohuoneen sohvaryhmää lukuunottamatta) ovat tulleet minulle tämän talon mukana.

Keittiön syöttötuolin alkuperästä minulla ei ole kyllä varmaa tietoa, onko Lundbytä vai jotain muuta. Olohuoneen sohvakalusto on omasta lapsuuden nukkekodistani.

Makuuhuoneessa sängynpääty kaipaisi näköjään hieman liimaamista. Oletan näiden kalusteiden olevan Lundbytä, mitään varmaa tietoa ei näistäkään ole.

Talon alkuperäiskalusteisiin kuuluu lisäksi kokoelma muovikalusteita.

Minulle on kertynyt muutama Lundby-talokin ja jonkin verran huonekaluja. Nukkekotiharrastuksenihan alkoi jo lapsena saamallani Lundbyllä, johon ostin itse kaksi lisäkerrosta. Siitä talosta minulla ei nyt vielä ole kuvia – talo on varastossa vanhemmillani, joten pitäisi joskus siellä käydä kuvaamassa. Tässä sen sijaan eräs toinen Lundby-talo.

Ostin tämän Lundbyn kirppikseltä joitakin vuosia sitten. Talolla oli leikitty aika rajusti: portaat puuttuivat, seiniin ja lattioihin oli piirrelty, lattia repeillyt.

Vaikka talon runko oli ehjä, ei siitä enää miksikään keräilykappaleeksi olisi ollut, joten päätin laittaa talon kokonaan pintaremonttiin.

Tästä Lundbystä tuli 70-lukulainen tiilitalo, jossa asuvat edelleen aivan alkuperäiset, talon itse rakentaneet asukkaat. Ulkoseiniin liimasin printatut tiilikuviot ja muovireunukset maalasin pienoismallimaalilla. Kuten näkyy, katto on edelleen pinnoittamatta. Talon kalusteista suurin osa on ostettu Citymarketin poistokorista jokunen vuosi sitten – on muuten ensimmäinen ja toistaiseksi viimeinen kerta, kun olen löytänyt Lundbyn kalustesettejä alennusmyynnistä!

Keittiön kaapistot ja sohva ovat 2000-luvun Lundbytä. Pöytä ja tuolit ovat jotain vanhoja halpiksia, jotka olen maalannut ja verhoillut. Lattia printattua laattaa, seinät oikeaa tarjoustapettia.

Keittiön vieressä sijaitsevan ruokasalin kalusto on myös Lundbytä 2000-luvulta, tosin taustalla oleva keinutuoli on lapsuuden nukkekodistani eli jostain 1980-luvun alkupuolelta (ellei sitten vanhempikin?). Lattia on printattua parkettikuviota, jonka päällystin kontaktimuovilla kunnon lakkakiillon aikaansaamiseksi. Seinät itse printattua tapettia.

Kylpyhuoneen kaakelointi on vielä tekemättä, mutta siellä on kuitenkin Lundbyn kylpyhuonekalustesetti, tämäkin muutama vuosi sitten ostettu.

Yläkerran tasanteen nojatuoli on lapsuuteni nukkekodista, eli varmaankin 1980-luvulta. Verhot itse tehty. Lattian remonttimiehet ovat tainneet tehdä oharit kesken olohuoneen…

Olohuoneessa on kankainen kokolattiamatto ja itse printatut tapetit. Sohvan ja nojatuolin olen ostanut kirppikseltä, joten niiden ikää en tarkasti tiedä. Muut kalusteet ja vauva ovat lapsuudestani. Luulisin, että kirjahylly ei ole Lundbytä, mutta tästä en ole varma. Joka tapauksessa se on ainakin 1980-luvun alun, jollei peräti 1970-luvun mallia.

Makuuhuoneen kampauspöytä ja tuoli sekä verhot ovat olleet minulla niin kauan kuin muistan, eli jostain 1980-luvulta. Sänky ja yöpöydät ovat 2000-luvulta eli samasta tarjouslaarista kuin talon muutkin uudet huonekalut. Makuuhuoneen muovimatto on oikeaa tapettia, seinillä itse printatut tapetit.